Surua ja iloa

Heippa!

Tänne kuuluu sekä iloisia että surullisia uutisia. 

Toissapäivänä sain kuulla kaveriltani todella surullisen uutisen, joka kyllä pistää miettimään tätä elämää ja sitä, että kaikki voi silmänräpäyksessä muuttua kokonaan. Tällaista ei vaan ymmärrä. Haluaisin niin kovasti sanoa jotain "fiksua" ja jotain mikä auttaa, mutta niinkuin kaverini sanoikin,että ei ole oikeita sanoja.

En voi kuin yrittää antaa kaiken tukeni kaverilleni ja hänen perheelleen sekä paljon voimia heille tuleviin päiviin <3

Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.

Eilen aamulla oli rakennaultra vihdoinki!!!! Ja mitä sieltä paljastukaan??

Kerrottakoon ihan ekaksi, että kaikki oli todella hyvin. Vauvan painoarvio oli 364g eikä mitään "pahaa"sanottavaa ollu :))) Olin niin helpottunu.

Sitten mies pamautti että näkeekös,että kumpi sieltä tulloo. Täti sano, että pitäishän sen näkyä ja näkyhän se. POIKA köllötteli reippaana siellä . Mies oli haljeta riemusta ja mullahan tuli vedet silmiin ku katoin miestä ja sen vettyneitä silmiä :)  

Seuraavaksi sitten neuvola 27. päivä

 

 

Polvi somasti koukussa ja alemassa pittunen käsi :)

Nyt 20+4
Ja nyt meneillään siivousurakka joten lähen jatkaan sitä.